Projektipäivät 2026 järjestetään 20.–21.10. Helsingin Messukeskuksessa. Tämän vuoden teemana on Back to the Future – Projektimaailman tulevaisuus? Proha tuo Projektipäiville mukaan projektijohtamiselle tutun teeman, jonka hyödyntämisessä on edelleen paljon kehitettävää: riskienhallinnan.
Projektissa ei riitä, että riskit tunnistetaan ja kirjataan ylös. Johtamisen kannalta olennaisempaa on ymmärtää, mitä nämä riskit tarkoittavat projektin lopputuloksen kannalta. Kuinka paljon aikataulu voi todellisuudessa venyä? Kuinka paljon kustannukset voivat kasvaa? Millä todennäköisyydellä eri lopputulokset toteutuvat?
Riskilista ei mittaa epävarmuuden määrää
Riskianalyysissä on totuttu listaamaan riskejä, arvioimaan niiden vaikutuksia ja todennäköisyyksiä sekä miettimään mahdollisia toimenpiteitä. Menetelmä on tuttu, mutta vaara on, että tässä jäädään pintapuoliselle perustasolle.
Projektin johtamisen kannalta kiinnostavampi kysymys alkaa vasta tämän jälkeen. Jos tiedetään, että projekti ei valmistu alkuperäisen suunnitelman mukaisesti, kuinka paljon se todennäköisesti viivästyy? Puhutaanko kahdesta viikosta vai kahdesta vuodesta? Jos projektiin investoidaan 100 miljoonaa euroa, mikä on todennäköisyys sille, että kustannukset ylittävät tietyn rajan? Riskianalyysin pitäisi pystyä tuomaan näkyviin juuri tätä epävarmuuden mittakaavaa.
Riskien tunnistamisen ja varsinaisen riskianalyysin välillä on olennainen ero. Kun epävarmuutta tarkastellaan määrällisesti, projektin kustannus- ja aikatauluriskeistä voidaan muodostaa todennäköisyysjakaumia ja arvioida erilaisia mahdollisia lopputuloksia. Tällöin riskit eivät jää erilliseksi listaksi, vaan niiden vaikutuksia voidaan tarkastella osana projektin kokonaisuutta.
Kuva 1: ISO 31000:n mukainen riskienhallintaprosessi korostaa riskienhallinnan jatkuvaa luonnetta. Tunnistamisen lisäksi riskejä analysoidaan ja arvioidaan, niihin kohdistetaan toimenpiteitä ja niiden toteutumista seurataan koko projektin elinkaaren ajan.
Kuinka korkealla tasolla organisaatiosi riskienhallinta on?
Suomessa projektien riskienhallinta jää monissa tapauksissa melko pinnalliseksi. Riskejä voidaan hallita Excelissä ja projektin riskirekisteri voi olla kunnossa, mutta riskien systemaattinen analysointi ja vaikutusten määrällinen arviointi eivät välttämättä ole kiinteä osa projektijohtamista.
Riskienhallinnassa onkin hyödyllistä ajatella erilaisia kypsyystasoja. Ensimmäisellä tasolla riskit tunnistetaan. Seuraavalla tasolla niitä arvioidaan järjestelmällisemmin. Pidemmälle vietynä analyysi pyrkii vastaamaan siihen, millaisia lopputuloksia projektissa voidaan eri todennäköisyyksillä odottaa.
Tällainen tieto on johtamisen kannalta huomattavasti käyttökelpoisempaa kuin yksittäinen riskiprosentti. Se antaa perustan kysyä, onko projektin aikataulu realistinen, kuinka suuri kustannusvaraus tarvitaan ja millaiseen epävarmuuteen päätöksenteossa ollaan tosiasiassa sitoutumassa.
Norjassa riskianalyysiä toteutetaan systemaattisemmin
Norja tarjoaa riskienhallintaan kiinnostavan vertailukohdan. Siellä suurten, miljardiluokan projektien riskien arviointiin on kehittynyt systemaattisempia käytäntöjä, ja projektien epävarmuutta tarkastellaan määrällisesti. Riskienhallinta ei jää vain riskien kirjaamiseksi, vaan tavoitteena on muodostaa parempi kuva siitä, millaisia kustannus- ja aikataulutuloksia projektilta voidaan odottaa.
Tämän tulisi herättää suomalaisissa projektiorganisaatioissa kiinnostavan kysymyksen: millä tasolla meidän riskianalyysimme tällä hetkellä on, ja millä tasolla sen pitäisi olla?
Erityisesti suurissa hankkeissa kysymys ei ole vain hienosäädöstä. Kun projektin arvo on suuri, myös pieneltä näyttävä epävarmuus voi tarkoittaa merkittävää taloudellista vaikutusta. Silloin parempi ymmärrys riskien todennäköisyydestä ja vaikutuksista voi muuttaa myös sitä, milloin päätöksiä tehdään ja mihin niissä keskitytään.
Riskienhallinta alkaa jo ennen projektin käynnistymistä
Riskienhallintaa kannattaa tarkastella myös projektisalkun ja liiketoiminnan näkökulmasta. Toimitusprojektien kohdalla esimerkiksi yksittäinen huonosti arvioitu työmäärä tai epäedullinen sopimus voi vaikuttaa koko liiketoiminnan tulokseen, vaikka valtaosa vuoden projekteista onnistuisi hyvin.
Tällöin riskienhallinnan pitäisi ulottua riittävän aikaisin myös myynti- ja sopimusvaiheeseen. Ei tarkastella vain sitä, miten käynnissä olevan projektin riskejä seurataan, vaan miten riskeihin voidaan vaikuttaa jo ennen kuin projekti on edes alkanut.
Analyyttisempi tarkastelu tuo riskienhallintaan myös strategisen näkökulman. Kun projektisalkussa on paljon samanaikaisia hankkeita, yksittäisten projektien riskien lisäksi on tärkeää ymmärtää, millainen kokonaisriski organisaatiolla on ja mihin investointeihin suurin epävarmuus liittyy.
Prohan asiantuntijat tuovat riskienhallinnan Projektipäiville
Projektipäivät 2026 kokoaa projektialan ammattilaiset Helsingin Messukeskukseen 20.–21.10.2026. Proha on mukana tapahtumassa, jossa tulevaisuuden projektijohtamista tarkastellaan eri näkökulmista. Projektipäivillä pääset tutustumaan myös Camakon uuteen 6.5-versioon ja kuulemaan sen uusista ominaisuuksista. Prohan ständin numero sekä tarkemmat tiedot ohjelmasta ja aikataulusta julkaistaan myöhemmin.
Prohan asiantuntijoiden näkökulmasta riskienhallinnassa on edelleen paljon käyttämätöntä potentiaalia. Tarvitaan osaamista, mutta myös välineitä, joilla projektien epävarmuutta voidaan analysoida nykyistä tarkemmin ja tuottaa päätöksenteon tueksi selkeitä vastauksia.
Projektipäivät ovat erinomainen hetki pysähtyä yhden käytännöllisen kysymyksen äärelle: tiedämmekö projekteistamme todella, mitä niiden riskit tarkoittavat? Riskien tunnistaminen on vasta lähtökohta. Olennaista on ymmärtää, miten epävarmuus näkyy projektin kustannuksissa, aikataulussa ja lopputuloksessa, ja saada tämä tieto osaksi päätöksentekoa.